tiistai 20. elokuuta 2013

Huhuuuuuu!

Pitkästä aikaa täällä! Kärsin pienestä inspiraation ja ajan puutteesta sekä ehkä myös saamattomuudesta;) Tiedättekö, kaksi viikkoa äitiyslomaa jäljellä! Onneksi rupean vielä kesälomailemaan pariksi viikoksi niin saan vielä "lorvia" kotosalla vähän pidempään..



Ei ole mitään mukavempaa kun ennenaikaiset joululahjat! Sain rakkaalta ystävältä täydennystä Satumetsä- kokoelmiini. Kiitos ihanainen! Olin enemmän kuin ällikällä lyöty! Satumetsä-mukista aamukahvi maistuu parhaalta- ja siihen sitä mahtuukin melkein puoli litraa;)
 
 
 
Olen myös ruennut viljelijäksi! Viljelen nykyään papuja... tai pitäisikö sanoa papua- siis yhtä sellaista palkoa... Laihat on papukeitot meijän perheessä...
 

 
Tässä se papu nyt sitten on. Sillä on kaveri tuossa vieressä, mutta se ei oo kasvanu yhtää...
 
 
Pottakoulu meillä jatkuu edelleen. Laattaleevi kommeluksen jälkeen ei olla sotkettu yleisiä paikkoja mutta...tänään vahinko osui tuohon "jokaisen lapsiperheen järkiostokselle"- vaalealle sohvalle- ja se oli se kiinteämpi versio...  Toinen kaveri taas liukuu imurina pitkin lattioita ja laittaa kaikki aarteet suuhun mitä sattuu löytämään. Suusta on pelastettu erinäisiä leluautojen osia ja pikku eläimiä (ei siis oikeita eläimiä)...En tiedä miten romut onnistuu löytämään tiensä lattialle, vaikka imuroin kolme kertaa päivässä ja sillä välillä konttaan lattioita kilpaa toisen kanssa että kaikki pikkutavarat olisivat jossain pöydän korkeudella..


 
Ruusutarhassa kukkii vielä ja suuresti! Uusi vaaleanpunainen ruusu on viimein tehtaillut kukkia, ja niitä kyllä kannatti odottaa. Pieni kirvaongelma iski tähän kaunokaiseen, mutta taisin saada niistä pirulaisista erävoiton!
 
 
Tänään kävelyllä minua ja kaksi vuotiasta poikaani vastaan tuli poika jolla oli värjätty,kirkkaan punainen pystytukka. Poikani hymyili leveästi osoitti poikaa ja tokaisi kirkkaalla lapsen äänellä että "KANA!". Vilkaisin poikaa ja huomasin ilmeestä että epäselväksi ei jäänyt hänellekkään ketä tuo taapero tarkoitti. Silloin minä repesin ja kikattelin koko matkan kauppaan. Tilanne ei ollut pelastettavissa.. Onneksi punatukkainen poika ei vaikuttanut loukkaantuneelta vaan itsekkin huvittuneelta.


 
Tähän hampaattomaan höhötykseen lopetan tämän illan tuumailut ja myös toivotan hymyn myötä tervetulleeksi uuden lukijan:D

2 kommenttia:

  1. Nonii jatämä kana kommentti aiheutti meikäläisessä totaal repeämisen. Taitaa työkaverit soittaa valkotakkiset...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih,kysy samalla valkotakkisilta joukkoalee pyöreeseen huoneeseen;) Täältä vois lähtee toinen kyytiin:)

      Poista